Keräilyä kirppiksellä

Olimme ystävien vauvan ristiäisissä itsenäisyyspäivänä ja siellä jumiuduin tuijottelemaan pöytää koristavia tuikkuastioita. Noita ihan tuttuja Iittalan KIVI-kynttilälyhtyjähän ne olivat, mutta vasta siellä jotenkin katsoin niitä tarkemmin kun niin kauniisti loivat tunnelmaa lumiseen juhlapäivään. Kirkkaasta valkoisen kautta sinisen eri sävyihin muuttuvat lyhdyt olivat yksinkertaisesti kauniita.
Kotona on jo monta vuotta ollut itsepäällystetyt kynttiläkipot, joita aikoinaan käytimme häissämme (nekin jouluna). Kauniita ja tunnearvokkaita nekin, mutta väriin kaipaisin vaihtelua ja ehkä vähän tyyliinkin. Niinpä päätin varastaa oman kirppispöytäni siivouksen jälkeen aikaa myös pikaiselle lyhty-kierrokselle. Ja täytyy sanoa että yllätti todella tuo tarjonnan paljous ko tuikkuastioista! Värejä oli joka lähtöön ja niin myös hintoja. Olin jo aiemmin katsonut netistä mitä uudet maksavat ja siksi olinkin tyytyväinen kun sain ekologisesti näitä käytettyjä, uuden veroisia jopa puoleen hintaan. Kierros tosiaan jäi lyhyeksi, sillä jo parista hyllyvälistä oli löytänyt "kokorahalla" itselleni piristettä näihin kitu-päiviin ja innoissani jo suunnittelen uutta kierrosta kunhan taas kohta sitä omaa pöytää pitää mennä järjestämään. Siitä kannattavuudesta tosin en kommentoi mitään, että jos vie laatikollisen tavaraa omalle pöydälle sikahalpaan hintaan ja kuitenkin ostaa lähipöydistä saman määrän vähän tyyriimpää tilalle........

Tässä he kuitenkin ovat. Uudet perheen jäseneni :)

1 iso Iittalan Kivi-kynttilälyhty

5kpl pieniä Kivi-lyhtyjä ja

1kpl Pentikin sydänlyhty, jota kotona jo oli 2 vaaleanpunaista.

Voi tätä tunnelman ihanuuttaa uusien lyhtyjen valossa <3

Poncho pontsolle

Maha on kasvanut siihen malliin koko syksyn että talvipakkasten saapuessa ei toppatakkia siihen päälle enää saa venytettyä. Tämä syntyi siis enemmän kuin tarpeeseen ja onkin ollut vakioasusteena jo pari kuukautta.

Lanka: Novitan Crystal

Menekki: 6 kerää ponchoon ja vajaa 1 kerä kaulukseen 

Poncho on koottu kahdesta suorakaiteen muotoisesta palasta jotka ovat noin 90x40cm. Joustinneuletta (2o, 2n) palan alkuun pari kerrosta ja sitten vapaavalintaista kuviointia. Itse pidän palmikoista ja helmineuleesta, joka todella käy selväksi tästäkin tekeleestä... Alemmasta kuvasta näkyy miten palat on yhdistetty. Sitten vaan pomitaan silmukat kaulukseen ja neulotaan sopivan korkuiseksi. Itse jätin kauluksen auki, jotta voi taittaa kauluksen alas kauppakeskuksen lämmössä tai käyttää myöhemmin (mahan poistuttua) esim kantovaatteena eikä mukanamatkaaja tukehdu umpinaisen ponchon alle.

Tarkkanäköinen huomaa palmikko kuviot ovat erilaiset molemmissa paloissa ja harjoittelinkin uutta palmikkoa taka-osaan. Helppohan se oli vaikka aluksi sitä kauan pähkäilin :)

ps. Mahan oletetaan häviävän (tai ainakin vähän pienentyvän) ihan lähi päivinä, joten sanokaa vaan paksuksi. Sitä nimittäin olenkin :D

Kaulahuivi

Kun nyt päästiin päivitysten pariin niin tässä vielä nopea kaulahuivitekele miehelle, joka aina hukkaa huivit, pipot ja hanskat. Niitä saisi siis tehdä tasaiseen tahtiin. Kaulaliinan värit on yhteesovitettu yhden lempparipipon kanssa josta toivottavasti pidetään vähän parempaa vahtia eikä se ihan heti jää mihinkään reissun päälle..

Neulottu joustinneuleena 2o 2n ja kolmella eri langalla. Harmaa Novitan päkää, Musta huopasta ja oranssi jotain melko saman paksuista novitaa.
Paksu tuli huivista, mutta on ainakin lämmin ja kovassa käytössä ollutkin näillä -18'C keleillä.

KämmenNorsu

Syksyllä vietettiin lapsen 2v. synttäreitä.
Mielestäni kutsuihin on joskus kiva panostaa ja saapahan syyn askarrella lapsen kanssa yhdessä jotain kivaa :)
Idea näihin tuli itse asiassa ystävältä ja kiva oli myös toteuttaa koska tekniikka oli niin helppo :) ja lapsi rakastaa sormivärejä..

Kikka ite on laaduntarkkailijana

Aika persoonallisen ja veikeän näköisiä norsujahan sieltä syntyi ja saivat kaikki kutsutut muiston pikkumiehestä.

kirpparituoli

Jo loppukesästä tehty kirpparilöytö + tuunaus.
Puinen pieni tuoli maksoi 4€ ja sai ripeästi uutta maalipintaa pienen taiteilijan piirustusnurkkaan.


Kyllä nyt kelpaa :)

 ^ tuoli ennen käsittelyä

^ tuoli jo tositoimissa tuunattuna

Kaksi kerrosta maalia riitti ja muuten ei haittaa vaikka kynä välillä vahingossa osuu muualle kuin paperiin. Ainahan voi maalata tuolin uudestaan :)

Mää niin sit tykkään näistä kirpparimööpeleistä!

Kaulahuivi

Tällainen kaulan lämmitin syntyi 7veljeksestä kaupassa pyörivien irtokaulurien inspiroimana. Mainittakoon että apupuikko unohtui kotiin tätä alkaessa helsinkiläisessä hotellissa ja apu löytyi ystävän sushi juhlista.. Palmikkoa syntyi syömäpuikollakin aika kivasti :)

yhteys tökkii...

Kotikone on jostain syystä julistanut sodan välillemme. En pääse omille bloggeri-sivuilleni enkä siten kirjoittamaan päivityksiä. harmittaa... Onneksi kännykkä on suopeampi ja tätä kautta tänne pääsen. fiksumpi vaan olisi nettiliittymän mukana ottanut käytännöllisemmän luurin jolla itse netin käyttö onnistuisi ilman hampaiden kiristeltyä ja tukan repimistä... No mutta bloggailua jatketaan kyllä. tavalla tai toisella.
Eteen päin! sanoo tämäkin mummo lumessa :)

riipputuoliin uutta väriä

Ostin kesälomamatkalta riipputuolin. Olen aina haaveillut sellaisesta, mutta usein on hinta tullut vastaan. Tämä valioyksilö oli erään liikkeen oven suussa alekorissa ja maksoin siitä 19€.
Väri vaan ei oikein ollut sopiva. En ole sinisen ystävä mutta tuo merellinen matkailu sai minut kuitenkin uskomaan että sen saa johonkin sisustukseen sopimaan tai sitten värjään sen.

No nyt kuukauden päivät olen sitä katsellut työhuoneen nurkassa ja todennut että värjättävä on.
Itsellä ei ole mitään kokemusta värjäämisestä ja siksi turvauduin helpon oloiseen Prisma-hyllyn Nitor-tekstiiliväriin. Ostin paketin Mocca-sävyä.
Kotona vasta mietin mitä köysi-tuoli mahdollisesti painaisi, mutten malttanut kuitenkaan odottaa että olisin saanut paristot, joilla olisi saanut vaa'an toimimaan, jolla taas olisi saanut härvelin punnittua, jonka jälkeen mahdollisesti olisi pitänyt juosta kauppaan ostamaan lisää väriä.
Ei. Ei mun hermoilla. Kun jotain meinaa ni se on tapahduttava heti.

Kastelin tuolin. Laitoin koneeseen ja päälle avatut väripatruunat. Sitten luinkin ohjeesta jostain tekstiilivärisuolasta?!?! mikä?! En sitten sellaista tajunnut ostaa. No taas malttamaton marssi koneelle googlettamaan ja etsimään neuvoja. Niitä löytyikin kivasti ja lopulta koneeseen kaveriksi kaadettiin reilu 500g (ei edelleen paristoja siinä vaa'assa...) tavallista ruokasuolaa. Oli vielä jotain karkeakiteistä ja rahisikin aikalailla ennen kuin suli veteen koneen käydessä.

Tässä tuloksia. Kuvat ennen ja jälkeen.

ENNEN värjäystä:

Aika sähäkän sininen :/
Sukat suojaavat metalliosia paukuttamasta konetta




ja JÄLKEEN värjäyksen:

No ei siitä kyllä Moccaa saa tekemälläkään. Ei edes lähes ruskeaa. Mutta täytyy sanoa että olen tyytyväinen silti! Väri on kiva tumma mariini, ja on nyt huomattavasti helpompi ripustaa terassille. Ja ehkä talveksi johonkin sisällekin jos löytyy katosta tarpeeksi pitävä parru.
Myös nuo suojasukta saivat uuden sävyn ja niihin se ruskea tarttui. Osittain siniruskeat sukat ovat vielä ihan käyttökelpoiset.

Pesin vielä valkaisuaineettomalla pesuaineella nuo toiseen kertaan niin ei ole pelkoa värin lähtemisestä.
Hauska projekti. Valmistui kuin itsestään koneessa. Haastavin osio oli kyllä ehdottomasti noiden köysien takaisin pujottelu puukepukan pieniin reikiin. Puikot, kynät ja hampaat siihen tarvittin :)

Kodin ja kasvimaan syksy

Sain serkulta puulavan reunoiksi tarkoitetut laidat. Vihjasi että niistä saa kivan pienen kasvilavan joka heillä jo on täydessä salaatissaan (elettiin kesäkuuta vielä silloin).
No minäpä samanmoista vääntämään ja mies sai määräyksen reunojen käsittelyyn jo samana iltana. On sit nätti kun se on sävysävyyn hiekkalaatikon kanssa :D
Pohjatöihin: kaivamiseen, hiekan ja mullan kärräämiseen meni kuitenkin noin viikko kun sitä yhteistuumin pikkupuutarhurin kanssa askarreltiin.
Lopulta iskettiin siemenet hiekalla höystettyyn multaan ja jäätiin odottamaan.
Elettiin kuuminta helle aikaa ja kasteltavaa riitti.
Ruohosipuli otti heti nokkiinsa ja jäi melko kitukasvuiseksi :(
Kesäkurpita taisi viedä senkin energiat.
Ne kasvoivat oikein aika lailla ja kukkivatkin runsaasti. Joku oli ihmeissään suurista lehdistä. "En tiennytkään että raparperikin kukkii!" (johon minä että "ei, se ei ole raparperi vaan tuo ruskea, kaksilehtinen, maata pitkin lojuva tuossa takanasi on raparperi :/" )
Pieniä kurpitsan alkuja löysin ja ne jo hetkeksi unohdinkin.
Tänään kuitenkin eksyin taas lavalle ja mitä sieltä löytyikään!?! Muutama suorastaan valtava kesäkurpitsa ja monenmonta pienempää jotka saavat vielä jäädä kokokilpaa pitämään.

ruokapöytään ylennetyt kesäkurpitsat
+ yhdet vauhdikkaat varpaat

Kuvausrekvisiittana Ikeasta eilen mukaan tullut (muovi)kukka ja kori,
aikaisemmin ikeasta ostettu,
Afrikan ajoista muistuttava norsutarjotin ja kaadin
sekä kukallinen kirpparilöytö-kannu.

Juuri tuon Ikean retken jälkeen tuli myös kotiin syksyä, kun somistelin kynttilöitä ja siivoilin pois kesätavaroita. Uudet sisustustavarat löysivät lähes kaikki paikkansa jo samana iltana ja keikkatyöviikonloppu alkoikin sopivasti jo valmiiksi väsyneenä eilispäivän ahkeroinnista.
Kyllä Ikea on aina Ikea, vaikka kierrätyshenkinen olenkin. Pienellä rahalla voi saada vaikka kuinka paljon ihanuuksia kotiin ja tässä hetkessä (ja tilassa) en pode huonoa omaatuntoa että näin ruokottomasti ja helposti tuhlailin upouusiin koti-esineisiin :)
Toki suuri osa esim kynttilöistä löytyi jo valmiiksi kotoa ja kaupasta sai vain uusia ideoita niiden käyttöön.

Portaiden alla lipasto on saanut "uusia" kavereita:
Ikkunapuut 100v. vanhat -kirpputorilta 25€
Taalainmaanhevonen -kirpputorilta 4€
Keraaminen tuoli -omien kätösten tuotos
Lyhty -ystävältä saatu
KOTI-kirjaimet -Maarianhaminalaisesta kukkakaupasta 1,95€/kpl

Lipasto on muuten BRIOn hoitopöytä, josta vain se pieni lisäosa poistettu.
Näppärä lipasto syvään tilaan mutta muuten melko tilaa vievä kapistus.
Uuden käyttäjän saapuessa en tosin tiedä haluanko luopua eteisen teho-säilöntä yksiköstä...
Niin mukavasti sinne saa kaikki piiloon.
Eikä sisääntuloa yhtään haittaa jos vastassa on esteettisesti kauniimpaakin katseenkiinnitäjää kuin kuraiset saappaat lattialla.

Terveisiä lomalta!

Meillä on lomailtu vähän koko kesä ja oltu töissä vähän koko kesä. Syynä tähän tuo hoitovapaa. Miehen lomasta oli osan töissä ja yhteisen lomailun jälkeen (ja sen aikanakin) olen tehnyt viikonloppukeikkaa omiin töihini. Täytyy sanoa että on melko rankkaa kun perheellä ei ole kuukauteen yhtään yhteistä vapaata. Joka päivä on jompikumpi töissä..
Onneksi ehdittiin toteuttaa talvesta asti suunniteltu viikon mittainen veneretki. Sen voimilla jaksaa taas puurtaa pimeätä syksyä kohti :)

Tässä lomaterveiskuvia venematkalta Ahvenanmaalle:

Maisemaa Korpoströmistä. Siellä vietimme ensimmäisen yön etapin.

Maarianhaminan kalastajamajoja

Tutkimusmatkailua villan syntysijoille

Paluumatkalla pysähdyttiin ihmettelemään meren tyyneyttä. Tämä tyyneys oli kuitenkin juuri sitä -ennen myrsky-laatua ja kohta jo päästiinkin keskelle ukkosmyrskyä joka mantereella oli kuulemma koetellut vielä kovemmin sähkökatkoilla ym.
Pienellä selvittiin siis me :)

Matka oli mukava ja juuri sellainen kuin oli odotuksissa. Muutamia ihania hankintoja tein M.haminasta jotka ansaitsevat ihan oman päivityksensä :) Sieltä kun löytyi lankakaupan ja sisustuskaupan lisäksi ihana kukkakauppa josta sai jokanäköistä tillbehöriä.

Palaillaan piakkoin!
oli sitä blogilomaakin tässä jo tarpeeksi!

Maalauksia talven takaa

Talven kurssin tuotoksia.
(tai pitäisikö sanoa terapian työstöjä) :)

Hahmottelua...

The Härkä.
Öljyväri kankaalle. Palettiveitsellä.
22x50cm

Morandi-tyyppinen palettiveitsityö

...tästä sommitelmasta.



Vekkuli-poika
Kerrosmaalaustekniikalla

Sukka-sukkahousut

Innostuin vielä ompelemaan kierrätysohjeella sukkahousut nukelle.
Ohje löytyi täältä. Eikä ollut todellakaan hankala tai aikaavievä! 2 saumalla selvisin ja aikaa meni n 10 min.

Ja tässä vielä itse Beeba asustuksessaan:

ai että miten ihana onnistumisen tunne onkaan, kun hatusta vedetyt mitat osoittautuvat sopiviksi
ja sankarikin oli tyytyväinen :)

Vauvanuken uudet vaatteet

Terve pitkästä aikaa!!!

Syy blogihiljaisuuteen on yksinkertainen; olen ollut saamaton.
En ole kertakaikkisesti saanut valmiiksi montaakaan tekelettä saati sitten jaksanut niitä kuvata ja linkittää... Ja koneella en ole muutenkaan istunut vanhaan tahtiin vaan kesäkelit ovat kutsuneet tuonne hiekkalaatikon reunalle.

Nyt kuitenkin pukkaa 4v. synttäreitä sukulaistytöllä joten lahjan hankinta oli tänään listassa. Kaupassa kuitenkin hiukset nousivat pystyyn niistä hinnoista, mitä noista vaatteista kiskotaan! Kauhistus! Ja merkki sen näköjään tekee niissäkin. Kilpailevalla tavaramerkillä saman kokoiset vaatteet olivat puolet halvempia, mutta silti sillä hinnalla olisi ostanut elävälle lapselle jopa muutaman vaatekipaleen.

Ei muuta kun tuumasta toimeen.
Viikolla kävin juuri kangaskaupassa ja löytöpala-trikoosta nyt syntyi tällainen mekko:

Mekko: Joustavaa trikoota
Koristeet: Hääpuvun ylijäämistöä :)

tässä vielä home made ja kaupan "vertailussa"
;)

Mitä luulette? kelpaako neidin vauvalle? Huolellisempi ompelija olisi luultavasti viimeistellyt saumat saumurilla, mutta koska en jaksanut olla huolellinen, enkä omista saumuria, oli lopputulos nyt tällainen. Kestänee kuitenkin nuken käyttöä.

Heidän Kuninkaallinen Korkeutensa päiväunilla

Opelle kiitoskukkia

Maalauskurssin opea on kiva muistaa menneestä vuodesta ja antaa kiitosta kaikista opetuksista.
Tällä kertaa syntyi tällaisia.

Virkattu hiiri open kissalle terveisiksi ja pussukka/purkki
vaikka työpöydän järjestystä ylläpitämään :)

Lanka: vihreä Mambo ja valk. Huopanen

käpyjä ja akkunakoristeita

Sisustuskirppu on jostain löytänyt myös minun nahkani ja puraissut pahemman kerran. Haittapuoli siinä on, että hoitovapaalainen ei voi kovastikaan rahaa ko harrastukseen uhrata. Niinpä kierrätys on kaiken a ja o.

Tässä pari näperrystä jotka tuovat kevättä kotiin!

Käpyjä kehyksissä :)

... ja kehykset uuditetussa vitriinissä :)

Lapsen kerhoharrastus on kyllä hyvä asia ja sillä tänään (vähäsen äidin avustamana) askarreltiin näin hienot akkunankarmit. Kotitehtävänä ollut pokien maalaus vaan jäi vähän viimetippaan ja jälkikin os sen mukaista..

Lapselle housut

Olen aina ihaillut kun äidit tokaisevat jostain lapsen ihanasta vaatteesta että juu itse tekaisin sen tuossa yhtenä iltana. Minä kun en noita vaatteita ole koskaan osannut tehdä. Yläasteella tehtiin flanellipaita ja siitä muistan sen verran että napit ja niille tarkoitetut reijät eivät koskaan kohdanneet ja hihatkin olivat toinen XS ja toinen XL-kokoa...

Nyt kuitenkin tuli postissa tilattua ihanaa vihreää velour-kangasta ja päätinkin siitä ommella housut lapselle. Otin mallia jo kaapissa olleista haalarihousuista, joissa ei näyttänyt olevan kovinkaan montaa saumaa.
Nopeasti oli palat leikattu ja ommeltu, mutta yläreunan kanssa tuli pulmaa. Kyselin viisaammilta neuvoa jalopulta ompelin omasta JC:n topista pilhotulla palalla housujen yläosaan vuoren.

Hauskat ja mukavan oloiset pöksythän niistä tuli ja taapero painaa niissä minkä ehtii.

Ehkä minustakin vielä tulee sellainen ahkera äiti, joka kieltäytyy kaupan ketjuvaatteista :D :D
Heh, tai jos ei kuitenkaan....

Myös virpomisasuna toimivat näppärästi punaisen essun, ruskean huivin ja pisamien kanssa :)

catch up pääsiäisen tekeleistä

Ennen pääsiäistä oli kiirettä. Niin kuin oli pääsiäisenäkin. Ja pääsiäisen jälkeen.. Ei kai tämä tästä koskaan muutu. Ellei sitten joskus opi ajastamaan itseään kiireettömäksi.

Kevään viimeiselle ohjatulle maalaustunnille piti saada jotain luksusta ja päätinkin pistää pensselit järjestykseen. Tällainen syntyi tuntia ennen maalaamaan lähtöä.

Ja sama vielä rullalla:

Kyllä kelpaa sutia! :)

Pääsiäisruohona meillä kasvaa ohraa. Se on kissaystävällisin versiö raeruohosta.
Tänä vuonna ruoho istutettiin kierrätettyihin Ainu-jäätelörasioihin. Estetiikan kannalta ne eivät ole kovin kummoiset mutta kivan ilmeen niille sai kun ompelin jämäpaloista niille suojakankaat.
Näihin voi sitten jatkossakin istutetta vaikka mitä ja puhtaita käyttää vaikka ihan vaan säilytysrasioina!

tässä vaiheessa pyydän armollisuutta tuon ruohon arvostelun suhteen.
Kuvan ottohetkellä pääsiäinen on jo ohi ja ruohokin kovia kokenut.
Kissalla ja lapsella usein tuli vähän erimielisyyttä siitä,
kuka eniten ruohoa saisi syödä ja kissa ratkaisi sien makaamalla ruohon päällä.
Ja usein iltaisinkin vaikka lapsi oli jo nukkumassa,
asetteli kissa itsensä tälle ruoho-divaanille keittiön nurkassa..

Niin meni pääsiäinen.
Virpoen, suklaamunia syöden ja mämmiä maiskuttaen.

Konnanpäivät

Kikka karvanaaman kaverina asuu meillä myös konna nimeltään Kaapo.
He keskenään tulevat ihan hyvin toimeen, mutta Kikkaa silloin tällöin harmittaa kun ei pääse konnan terraarioon ropsuttamaan kaikkia puruja ympäriinsä. Ja kateuskin iskee kun ihmiset kerääntyvät Kaapon ympärille ihmettelemään tämän ikää (~83v) ja hassunkurista olemusta. Karvatassu pesiikin usein terraarion päällä olevalla verkolla niin että verkko notkuu kisun muutamasta (öhöm..) elokilosta.

Näin meillä juhlistettiin nimipäiväsankaria.
Lounas kevätauringossa, ahh.

these boots are made for walking

Olen saapas-ihminen.
Mielestäni saappaita ei voi koskaan olla liikaa.
Mielestäni paikkaan kuin paikkaan voi mennä saappaissa, jos saappaat on valittu oikein.

Noh. Olen jo pitkään hakenut sopivia kaupunki-saappaita. Yksivärisiä, siistejä, mielellään mustia tai valkoisia, joissa on neulottu tekstiilikaulus. Olen hakenut ko saappaita nettikaupoista ja muualta. Ja etsinyt saappaita tuunausmielessäkin, jos löytyisi sopivat joihin itse voisi kutoa varren.

Kunnes eilen. 20:45 paikallisessa Prismassa tapasin uudet kurasään kaverini. Alennuksesta. VAIN minun kokoani. Tuntuvat sukalta jalassa. Voih!
Ja mukaan lähtivät :)

Mustat Viking:t (15€!!!!!!)
<3>
Ja tällaisia löytyy jo kotieteisestä:

raidalliset söpöilysaappaat, joilla aiemmin kuljin myös kaupungilla, mutta ovat jo niin lohjenneet sivuilta, ettei enää kertaa pitää kuin kotipuutarha-saappaina.

Näillä punaisilla Nokialaisilla olen tarponut etapin jos toisenkin.
Tyhmänä uuden nurmikon omistajana en kuitenkaan voinut tajuta miten nurmikkoa leikatessa saappaat voivat värjäytyä ja sinne meni se kirkas punaisuus. Nykyisin siis mökki- ja kotipihasaappaat.

Okei. Myönnetään. Ei se saapas-kokoelma vielä niin kovin mahtava ole, mutta jos vaan tietäisitte miten monia saapashankintoja/-tuunauksia mulla on vielä suunnitteilla. Varsinkin kun tuo tuunaus-osia jäi nyt toteutumatta.

Nyt loskasäähän! Kevein saappain!

Villiä Rucolaa lisukkeeksi lasissa

Viime viikonlopulla osallistuin saunailtaan, johon piti viedä jotain herkkuja syötäväksi. Salaatti-, patonki+levite ym. -hyvät perusruokailtavat ideat olivat jo menneet, joten jotain uutta piti keksiä. Kanalle tein jogurtti-valkosipuli marinaadin (joka olisi luultavasti maistunut paremmalle grillikanassa kuin kuivassa uunikanassa...) JA rucolapestoa. Se toimi hyvin osaltaan pelastavana kuivan kanan kanssa. Ohje löytyi "Mitä tänään syötäisiin"-ruokaohje lehtisestä.

Rucolapesto
(4 annosta)

1 ruukku Pirkka rucolaa
30 g (1 dl) Pirkka Parhaat parmesaania
1/2 dl Pirkka auringonkukansiemeniä
1/2 dl Pirkka Parhaat ekstra neitsytoliiviöljyä, Italia
1 valkosipulinkynsi
ripaus suolaa
ripaus mustapippuria
(1 tl sitruunan raastettua kuorta)

Paloittele rucolaa hieman (voit käyttää myös varret). Raasta parmesaani.

Paahda auringonkukansiemenet kuivassa pannussa. Hienonna valkosipulinkynsi veitsellä.

Mittaa ainekset, valkosipulia lukuunottamatta, tehosekoittimeen ja soseuta. Voit käyttää myös sauvasekoitinta. Lisää lopuksi valkosipuli (ja halutessasi sitruunankuori).

Tarjoa pastakastikkeena, kokeile myös leivän levitteenä tai kala- ja broileriruokienkanssa.

Kirpputorilöytö-lasiastia (yksi monesta..) tositoimissa

Aiheena maalaus

Olen jo useamman vuoden harrastanut öljyvärimaalausta paikallisessa kansalaisopistossa. Muistaakseni tämä oli myös niitä päähänpisto-harrastuksia kun keksin että nyt musta tulee kitaristi, tanssija, laulaja, hortonomi, nokkahuilisti, tai mikä lie. Tällä kertaa oli päättänyt ryhtyä taiteilijaksi.
Kurssin alussa en tiennyt että mihin niitä maaleja olisi edes kuulunut pursottaa ja mitä niillä kaikilla litkuilla tehdään. Ja että mikä nyt olisi sitten hieno aihe, että siitä saisi sitten sopivan sisustustaulun olohuoneen seinälle (heh, tämä harhaluulo poistui nopeasti kun lopputlos ei aina ollut ihan seinäkelpoista..). Opettaja oli ihanan pitkäpinnainen selittäessään näitä alkeita rautalangan kanssa. Ja jaksoi aina olla positiivinen ja kannustava, vaikka norsulla ei ollutkaan kuin yksi korva ja kaksi jalkaa ja hedelmävadin varsi oli käyrällä...
Kurssi ei kuitenkaan mennut hukkaan, sillä löysin kuin löysinkin siitä pienen henkireiän arjen keskelle. Kurssi oli muutaman ensimmäisen vuoden maanantai-iltaisin, joka oli enenmmän kuin sopiva ajankohta omalle terapia-harrastukselle. Moni hyppäisi varmasti koko maanantain yli jos vain voisi, mutta minulle siitä kehkeytyi uusi "keskiviikko". Viikko näytti valoisimman puolensa jo maanantaina ja muissakin päivissä olisi siis toivoa :D

Nyt kun aikaa on kulunut jo vuosia, on maalaamisesta tullut minulle ihan oma juttu. En tahtoisi luopua siitä mistään hinnasta (ja tunnille pääsemisnen aiheuttaakin usein pientä konfliktia kotona kun silloin olisi myös miehen urheiluharrastuksia ja jonkun pitäisi olla kotonakin laittamassa lasta nukkumaan). Tekniikat ovat hioutuneet. uudet menetelmät sisäistyvät nopeammin, kun perusjutut on hallussa. Oma havainnointikyky on kehittynyt maalauksellisella tasolla. Esimerkiksi valokuvatessa kohteen sijoittelu on tarkentunut. Valojen ja varjojen suhteet jaksavat aina kiinnostaa. Värien elävyys valoissa ja eri tyyleihin sopivat väriskaalat ovat myös olleet syynin alla....
Vapautunut maalaus ja rentoutuminen maalatessa on tullut vasta vähän aikaa sitten ja vaihtelee usein eri töiden kohdalla. Olen huomannut että suuret pensselit, palettiveitset ja iso töräys maalia on minulle se mieluisin lähtökohta. Niin ja joku tarpeeksi huonolaatuinen mustavalko-valokuva.

Tästä voisin ilmeisesti jatkaa vaikka loputtomiin, mutta pistetään nyt muutamia maistiaisia menneiltä vuosilta maalauksista, jota olen henkisen tasapainoni hyväksi tuhertanut.

Talvinen maisema
maalattu noin 30 minuutissa :)

Haukku-maalaus ystävälle lahjaksi.
Aamukahvimaalaus omalla terassilla

taiteilijan koti-ateljee



Tyttö ja auringonkukka
Maalattu "omakuvasta". Kuvassa minä mummolan navetan seinustalla.
Tämä meni äidille äitienpäivälahjaksi.

yllä: hahmottelua kankaalle
Feministikanat
alla: valmiimmat kanaset

Nämä olivat niitä vanhoja. Murto osa niistä.
Uusiakin on, mutta menkööt ensin opiston näyttelyyn ja sitten ehkä tulevat esittelyyn myös tänne.
:)

Liihotteleva veijari-kissa

The Taitelijalla muuten yllä itsetekemä bolero

Pikkupuhteita

Hiihtolomalla matkasimme pääkaupunkiseudulle minilomalle. Ajomatkalle piti keksiä sopivaa autokutomista, sillä kärsin matkapahoinvoinnista. Onneksi olin ostanut Novitan kevätuutuksista tällaisen ihanan keräsen joka jo olikin laatikossa poltellut jonkin aikaa. Tuotoksena siis:

Kevätkaulahuivi lapselle
Lanka: Novitan kukkaketo
Silmukoita 20, ainaoikeaa sopivaan mittaan asti :)
Blogipupu pääsi myös esittelemään huivia vanhalle lypsyjakkaralle.
Huivi tosin meni muutaman kerran enemmän kaulan ympäri kuin lapsella.

Toisena "pikkupuhteena" syntyi nämä rannettimet (tai miksi niitä kutsuisi?) Alun perin tein lapselle villavaippahousut mutta housujen lahjeaukoista tuli liian pienet, joten leikkasin lahkeet pois, päättelin ja heitin muiden huopujien kanssa koneeseen. Pikkuveljelleni (9v.) siitä nämä coolit rannettimet:

Novitan Huopanen musta + turkoosi
osoittautuivat ehkä liiankin kuumiksi lämmitimiksi aktiiviselle menijälle...