Aiheena maalaus

Olen jo useamman vuoden harrastanut öljyvärimaalausta paikallisessa kansalaisopistossa. Muistaakseni tämä oli myös niitä päähänpisto-harrastuksia kun keksin että nyt musta tulee kitaristi, tanssija, laulaja, hortonomi, nokkahuilisti, tai mikä lie. Tällä kertaa oli päättänyt ryhtyä taiteilijaksi.
Kurssin alussa en tiennyt että mihin niitä maaleja olisi edes kuulunut pursottaa ja mitä niillä kaikilla litkuilla tehdään. Ja että mikä nyt olisi sitten hieno aihe, että siitä saisi sitten sopivan sisustustaulun olohuoneen seinälle (heh, tämä harhaluulo poistui nopeasti kun lopputlos ei aina ollut ihan seinäkelpoista..). Opettaja oli ihanan pitkäpinnainen selittäessään näitä alkeita rautalangan kanssa. Ja jaksoi aina olla positiivinen ja kannustava, vaikka norsulla ei ollutkaan kuin yksi korva ja kaksi jalkaa ja hedelmävadin varsi oli käyrällä...
Kurssi ei kuitenkaan mennut hukkaan, sillä löysin kuin löysinkin siitä pienen henkireiän arjen keskelle. Kurssi oli muutaman ensimmäisen vuoden maanantai-iltaisin, joka oli enenmmän kuin sopiva ajankohta omalle terapia-harrastukselle. Moni hyppäisi varmasti koko maanantain yli jos vain voisi, mutta minulle siitä kehkeytyi uusi "keskiviikko". Viikko näytti valoisimman puolensa jo maanantaina ja muissakin päivissä olisi siis toivoa :D

Nyt kun aikaa on kulunut jo vuosia, on maalaamisesta tullut minulle ihan oma juttu. En tahtoisi luopua siitä mistään hinnasta (ja tunnille pääsemisnen aiheuttaakin usein pientä konfliktia kotona kun silloin olisi myös miehen urheiluharrastuksia ja jonkun pitäisi olla kotonakin laittamassa lasta nukkumaan). Tekniikat ovat hioutuneet. uudet menetelmät sisäistyvät nopeammin, kun perusjutut on hallussa. Oma havainnointikyky on kehittynyt maalauksellisella tasolla. Esimerkiksi valokuvatessa kohteen sijoittelu on tarkentunut. Valojen ja varjojen suhteet jaksavat aina kiinnostaa. Värien elävyys valoissa ja eri tyyleihin sopivat väriskaalat ovat myös olleet syynin alla....
Vapautunut maalaus ja rentoutuminen maalatessa on tullut vasta vähän aikaa sitten ja vaihtelee usein eri töiden kohdalla. Olen huomannut että suuret pensselit, palettiveitset ja iso töräys maalia on minulle se mieluisin lähtökohta. Niin ja joku tarpeeksi huonolaatuinen mustavalko-valokuva.

Tästä voisin ilmeisesti jatkaa vaikka loputtomiin, mutta pistetään nyt muutamia maistiaisia menneiltä vuosilta maalauksista, jota olen henkisen tasapainoni hyväksi tuhertanut.

Talvinen maisema
maalattu noin 30 minuutissa :)

Haukku-maalaus ystävälle lahjaksi.
Aamukahvimaalaus omalla terassilla

taiteilijan koti-ateljee



Tyttö ja auringonkukka
Maalattu "omakuvasta". Kuvassa minä mummolan navetan seinustalla.
Tämä meni äidille äitienpäivälahjaksi.

yllä: hahmottelua kankaalle
Feministikanat
alla: valmiimmat kanaset

Nämä olivat niitä vanhoja. Murto osa niistä.
Uusiakin on, mutta menkööt ensin opiston näyttelyyn ja sitten ehkä tulevat esittelyyn myös tänne.
:)

Liihotteleva veijari-kissa

The Taitelijalla muuten yllä itsetekemä bolero