Arska-kisu on ehtinyt jo kotiutua ja kasvaa aikalailla, mutta vasta kuukausia jälkeen sain aikaiseksi viimeistellä virkatun korin emokissalle kiitokseksi elämän alusta.
Värit valittiin talon rouvan mieleisiksi ja malli testattiin omilla eläinkokeilla. Voin kertoa että tämän kokoisen korin virkkaaminen, täysikasvuinen kissakurnauskis kyydissä nököttäen, käy vähän hartialihaksiin saakka!
Siinä se Kikka kuitenkin pyöri mukana ja korin käyttömukavuus todettiin hyväksi. Reunat on kaksinkerroin ja kiinnitetty kunnolla, jotta saa rauhassa emo pyöriä pesässään. Uusiakin vauvoja emolla jo on, joten oma lepopaikka taitaa tulla tarpeeseen.
ps. Aika söpöö kun me tollai jo halailee ja "pikkukissa" näköjään vielä ihan "Rakkautta on..." tyynyn päällä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti