käpyjä ja akkunakoristeita

Sisustuskirppu on jostain löytänyt myös minun nahkani ja puraissut pahemman kerran. Haittapuoli siinä on, että hoitovapaalainen ei voi kovastikaan rahaa ko harrastukseen uhrata. Niinpä kierrätys on kaiken a ja o.

Tässä pari näperrystä jotka tuovat kevättä kotiin!

Käpyjä kehyksissä :)

... ja kehykset uuditetussa vitriinissä :)

Lapsen kerhoharrastus on kyllä hyvä asia ja sillä tänään (vähäsen äidin avustamana) askarreltiin näin hienot akkunankarmit. Kotitehtävänä ollut pokien maalaus vaan jäi vähän viimetippaan ja jälkikin os sen mukaista..

Lapselle housut

Olen aina ihaillut kun äidit tokaisevat jostain lapsen ihanasta vaatteesta että juu itse tekaisin sen tuossa yhtenä iltana. Minä kun en noita vaatteita ole koskaan osannut tehdä. Yläasteella tehtiin flanellipaita ja siitä muistan sen verran että napit ja niille tarkoitetut reijät eivät koskaan kohdanneet ja hihatkin olivat toinen XS ja toinen XL-kokoa...

Nyt kuitenkin tuli postissa tilattua ihanaa vihreää velour-kangasta ja päätinkin siitä ommella housut lapselle. Otin mallia jo kaapissa olleista haalarihousuista, joissa ei näyttänyt olevan kovinkaan montaa saumaa.
Nopeasti oli palat leikattu ja ommeltu, mutta yläreunan kanssa tuli pulmaa. Kyselin viisaammilta neuvoa jalopulta ompelin omasta JC:n topista pilhotulla palalla housujen yläosaan vuoren.

Hauskat ja mukavan oloiset pöksythän niistä tuli ja taapero painaa niissä minkä ehtii.

Ehkä minustakin vielä tulee sellainen ahkera äiti, joka kieltäytyy kaupan ketjuvaatteista :D :D
Heh, tai jos ei kuitenkaan....

Myös virpomisasuna toimivat näppärästi punaisen essun, ruskean huivin ja pisamien kanssa :)

catch up pääsiäisen tekeleistä

Ennen pääsiäistä oli kiirettä. Niin kuin oli pääsiäisenäkin. Ja pääsiäisen jälkeen.. Ei kai tämä tästä koskaan muutu. Ellei sitten joskus opi ajastamaan itseään kiireettömäksi.

Kevään viimeiselle ohjatulle maalaustunnille piti saada jotain luksusta ja päätinkin pistää pensselit järjestykseen. Tällainen syntyi tuntia ennen maalaamaan lähtöä.

Ja sama vielä rullalla:

Kyllä kelpaa sutia! :)

Pääsiäisruohona meillä kasvaa ohraa. Se on kissaystävällisin versiö raeruohosta.
Tänä vuonna ruoho istutettiin kierrätettyihin Ainu-jäätelörasioihin. Estetiikan kannalta ne eivät ole kovin kummoiset mutta kivan ilmeen niille sai kun ompelin jämäpaloista niille suojakankaat.
Näihin voi sitten jatkossakin istutetta vaikka mitä ja puhtaita käyttää vaikka ihan vaan säilytysrasioina!

tässä vaiheessa pyydän armollisuutta tuon ruohon arvostelun suhteen.
Kuvan ottohetkellä pääsiäinen on jo ohi ja ruohokin kovia kokenut.
Kissalla ja lapsella usein tuli vähän erimielisyyttä siitä,
kuka eniten ruohoa saisi syödä ja kissa ratkaisi sien makaamalla ruohon päällä.
Ja usein iltaisinkin vaikka lapsi oli jo nukkumassa,
asetteli kissa itsensä tälle ruoho-divaanille keittiön nurkassa..

Niin meni pääsiäinen.
Virpoen, suklaamunia syöden ja mämmiä maiskuttaen.